Gashaw Kaisa Bibani
Ehdolla Uudellamaalla numerolla 90
Nyt tehdään huomista Suomea
Olen Gashaw Bibani, ystävien kesken Kaisa ja olen ehdolla eduskuntavaaleissa Uudellamaalla numerolla 90.
Vanha viisaus sanoo, ettei ongelmia ratkaista samoilla keinoilla, joilla ne aiheutettiin. Tähän viisauteen minäkin nojaudun vahvasti. Suomi on muuttunut ja se tulee muuttumaan entistä enemmän. Meillä on käsillä ennennäkemätön globalisaatioaalto, jonka tuloksena on alati muuttuva Suomi ja sen mukanaan tuomat muutostarpeet.
Suomen puolustusstrategia tulee muuttumaan Natoon liittymisen myötä. Tällöin meidän tulee päättää, minkälainen Nato-maa haluamme olla. Minun vankkumaton mielipiteeni on, ettei Suomen maaperälle tule tuoda ydinaseita tai luoda Naton sotilastukikohtia ja meidän on kyettävä rohkeasti kieltäytymään niistä.
Suomi on sitoutunut ydinsulkusopimukseen ydinaseettomana maana. Haluan, että asia on näin myös tulevaisuudessa. Nyt tämä sitoumus on koetuksella, sillä oikeisto puoltaa kovaan ääneen lain muuttamista. Sinä voit estää sen! Äänestäessäsi minua kevään vaaleissa pidät huolen, että rauhanvaalijoiden ja ydinaseiden vastustajien ääni kuuluu eduskunnassa.
Julkisuudessa poliittinen puhe kärjistyy helposti vastakkaisasetteluun, jossa ei ole välimaastoa, vaikka tosiasiassa suurin osa meistä sellaiseen kuuluu. Asetelman lopputuloksena ovat kärsineet aina köyhimmät, työläiset ja vähemmistöt. Sen on loputtava. Kansainvälistyvä Suomi tarvitsee tekijöitä, jotka uskovat vahvasti tasa-arvoiseen, monimuotoiseen ja kaikille oikeudenmukaiseen Suomeen. Minun Suomessani kaikki ovat samalla viivalla riippumatta lähtökohdistaan. Tälle aion omistautua.
Aidosti toimiva hyvinvointivaltio edellyttää panostuksia. Sitä täytyy vaalia, huoltaa ja parantaa. Konkreettisesti se merkitsee sitä, että meillä on luotettavat ja kaikille saavutettavat sote-palvelut sekä koulutusjärjestelmät. Asumisen on oltava kohtuuhintaista ja työntekijöistä on pidettävä huolta. Yhteiskunnan turvaverkon tulee tarvittaessa kannatella ja mahdollistaa ihmisarvoinen elämä kaikille.
Tekoja - ei temppuja!
Olemme jo kaksi vuosikymmentä olleet tietoisia väestörakenteen tulevista muutoksista ja sen aiheuttamista kipupisteistä. Merkittävin ja näkyvin osoitus tästä on sote-alan kriisiytynyt tilanne. Väestön ikääntyessä myös tarve sote-palveluille lisääntyy. Samaan aikaan veroa maksavia työikäisiä on vähemmän, jolloin puhumme taloudellisen huoltosuhteen epätasapainosta. Yhtenä ratkaisuna tilanteeseen on esitetty työperäisen maahanmuuton voimakasta lisäämistä. Se on toki hyvä ratkaisu, mutta siihen liittyy haasteita. Suomessa on muihin pohjoismaihin nähden heikompi palkkataso, vaikeampi kieli ja monimutkainen palvelujärjestelmä. Tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia työelämään ja saavutettavuutta viranomaispalveluihin. On sanomattakin selvää, että Suomessa työperusteisen oleskeluluvan saaminen on haastavaa, eikä prosessi ole läheskään saumaton.
Työelämä on myös isojen muutosten tarpeessa. Jotta voimme taata tulevaisuudessa laadukkaat sote-palvelut sekä turvallisen ja vaikuttavan koulutuksen, on tekijöistä pidettävä huoli. Yleistä palkkatasoa tulee nostaa suhteessa muihin pohjoismaihin, mutta myös kriittisimpien alojen turvaamiseksi. Palkan riittämättömyydellä, resurssien puutteella ja jatkuvilla leikkauksilla on laajat negatiiviset vaikutukset sote-aloilla, varhaiskasvatuksessa ja sivistyksen toimialoilla. Työntekijöiden huonovointisuuden lisäksi leikkauspolitiikka aiheuttaa palveluiden käyttäjien huonovointisuutta. Tähän on tultava muutos. Emme voi enää kierrellä ilmiselvien ratkaisujen edessä. Nyt vaaditaan tekoja, ei temppuja!
Miksi politiikkaan?
Tarve vaikuttaa ja taistella vääryyksiä vastaan
Olen pitkään haaveillut yhteiskunnallisesta työstä, jonka vaikutus on näkyvää ja vaikuttavaa. Tiesin jo varsin nuorena, että minusta tulee joskus poliitikko, mutta inhosin politiikkaa. Pitkään yritinkin kieltää kutsumukseni. Olin aina vakuuttava puhuja, osasin lukea tilanteita ja sielussa oli liekki, joka sai aina muutkin innostumaan. Moni usein muistutti minua politiikan tielle lähtemisestä. Aloitin varsin nuorena aktivismin parissa. Osallistuin mielenosoituksiin aktiivisesti ja pidin yllä keskustelua tasa-arvo- ja ihmisoikeusasioissa. Koin tärkeäksi antaa äänen niille, joilla ei ääntä ollut. Olinhan itse ollut joskus sotapakolainen ja saanut uuden mahdollisuuden elämään. Aktivismia en ole koskaan lakannut tekemästä. Se on iso osa elämääni.
En voi sietää vääryyttä, enkä sellaisia rakenteita, jossa ei ole sijaa jokaiselle ihmiselle. En myöskään siedä syrjintää. Minuun koskee asettelu, joka erottaa ihmisen toisesta. Muistan aina biologian tunnin kuvan, jossa näkyy ihmisen keho ihon alta. "Kaikilla se näyttää ihan samalta" sanoi Martti-ope.
Rakastan elämää ja elämistä. Sen kaikkia puolia, vaikkei se aina ole helppoa. Jokainen kokemus ja vaihe opettaa, kasvattaa ja valmistaa seuraavaan. On mahtavaa seurata elämänkaarta, kaikkine sen itkuineen, harmaine hiuksineen ja vuoristoratoineen. On tämä hemmetinmoinen matka kuulkaas!
Tulin Suomeen 95 sotapakolaisena Irakin Kurdistanista. Silloin Suomi oli vielä jokseenkin neitseellinen maahanmuuttajien suhteen. Katukuvassa ei vielä näkynyt merkkejä kansainvälisyydestä. Vastaanotto Suomessa oli suurimmaksi osakseen ystävällistä. Opin nopeasti yhteiskunnan tavoille, kielen ja sainkin ystäviä niin pihalta kuin koulusta. Minulla ei ollut ongelmia sopeutua tänne. Kiitos siitä kaikille matkan varrella olleille ihmisille.
Poikani syntymä vuonna 2015 aiheutti minussa valtavan muutostarpeen. Olen usein kuullut puhuttavan, että äidiksi tuleminen on eräänlainen uusi syntymä myös äidille itselleen. Tarve muuttua ja kasvaa oli niin kokonaisvaltainen, eikä vaihtoehtoja tuntunut olevan. Niinpä minä tein sen. Päätin olla rehellinen itselleni ja luottaa vaistoihini. Tein täyskäännöksen ja pistin kaiken päälaelleen; uusi koulutus, paikkakunta, työ, ystävät...kaikki!
Uuden koulutuksen (niin koulussa kuin elämässä käydyt) myötä aloin nähdä, että eihän maailmaan voi oikeasti vaikuttaa, ellei tee itse muutoksia. Luin satoja kirjoja, jotka kaikki vakuuttivat minut siitä, että MINUN PITÄÄ OLLA ITSE SE MUUTOS!
Haluan olla muutos. On tärkeää olla läsnä niissä paikoissa, joissa päätetään meidän asioista ja meidän rahoista. Perspektiivini on moniulotteinen, ratkaisukeskeinen, kulttuuririkas ja laaja. Arvostan yhteistyötä. En pelkää olla rehellinen ja aito, sanoa ääneen sanomatta jäävät asiat ja tehdä väsymättömästi töitä oikeudenmukaisuuden puolesta.
Hyvinvoinnista ei voida puhua ilman kaikkia siihen vaikuttavia tekijöitä, eikä leikkauksista ilman systemaattista syy-seuraus- ajattelua. En suvaitse luonnonvarojen haaskaamista, ilman hemmetin pätevää syytä. Ennen kaikkea aion puolustaa jokaista ihmistä, joka tarvitsee tukea ja apua, jotta hän saavuttaisi samat edellytykset hyvään elämään kuin jokainen tämän maan asukas.
Minusta
Gashaw Kaisa Bibani (synt. 1987)
Koulutus: Terveydenedistäjä (AMK), Työvalmentaja (EAT), Merkonomi
Ammatti: Projektityöntekijä, valmentaja
Lapset: 1 poika, 7v
Asuinpaikka: Vantaa, Uusimaa
Kielet: suomi, kurdi, englanti, ruotsi, saksa
Luottamustehtäviä
Aluevaltuutettu Vantaa- Kerava 2022-
Aluehallituksen varajäsen ja Lasten, nuorten ja perheiden jaoston VPJ 2022-
Vantaan varakaupunginvaltuutettu 2021-
Kasvatuksen ja oppimisen lautakunnan jäsen 2021-
Vasemmistonaisten varapuhenainen 2022-2025
